tiistai, 4. lokakuu 2005

Kaikki hömppä mitä olen nyt puuhaillut

joo :) olen unohtanut kirjoitella kun on ollut niin kiireistä. on tapahtunut vaikka mitä.. olimme luokan kanssa yhdellä koullla yötä,arvasin että minulla tulee siellä hanakluuksia ja niin tulikin.. nimittäin satuin nukkumaan yhden luokkani pojan kanssa vierekkäin ja siinä kävi sirrwn nii että illna riehuimme ja tappelimme pullosta, kunnes makasimme päällekkäin suutelemassa... ei olisi pitänyt,mutta tehty mikä tehty. sitten kun sieltä pääsi viikko hurahti nopeasti ja oli aika lähteä biletämään :) no menimmme minun ystävän luo bileisiin. emme tunteneet sieltä ketään muuuta kuin ystäväni. hauskaa oli vaikka minä ja minun toinen kaveri juotiin viiniä vähän liikaa :) siinä sitä sitten nukuttiin vierekkääin minun ystäväni sängyllä.. :) ja nyt on taas ollut kiireitä noitten mies asioitten kanssa.. :/ kun kinnostus on kohdistunut kolmeen, joista tiedän kahden minusta pitävän.. mutta kun en tiedä että kannattaako sotkea yhdenkään niiden kanssa kvarivälejä.. nimittäin edellinen exä oli minun hyvä ystävä, nyt olemme aika etäisiä, varsinkin sen äjlkeen mitä siellä koululla tapahtui yölllä.. pitää tässä miettiä ja kirjoitella sitten lisää kun kaikki alkaa vähän seljetä...

maanantai, 25. heinäkuu 2005

Minne saa kirjoittaa ajatuksiaan?

joo, haluaisin tietää että onko olemassa sivua jonne voisin kirjoitta runoja.. no on se rakkausrunot sivu mutta se maksaa :/ eikä oikein blogi ole semmoinen paikka johon voisin kirjoittaa runoja.. mutta turhaa teille itken, lähden etsimään semmoista sivua

 

sunnuntai, 24. heinäkuu 2005

Apulannan kiila levyn sanat

apulanta - kiila

syöpä

Ovelta ikkunaani
Vintiltä kellariini
Löytyy sun merkkejäsi juuri mistä etsittiinkin
Mä häpeän niin tätä
Koomista esitystä
Jota me pidetään yllä koska ei ymmärretä

Tosiasiaa, jonka idioottikin näkee
Ihan okei, helvetin okei

Päästä mut pois, päästä mut pois
Ansakuopan pohjalta jonne sä minut toit
Ihon aukoi, saumat ratkoi
Luulen että teit sen siksi koska sinä voit
Mitä minulle syötät?
Perkeleen työtä

Ja sisällä syntyy syöpä

Lukot ei avautuneet
Ei vaikka mitä mä teen
Vaikka mä koitin jopa kirjoittautuu osastolle
Asiat on jo menneet
Yli sen kipupisteen
Jonka jälkeen alkaa niin arvaamaton alue

Nämä asiat minut idiootiksi tekee
Ihan okei, helvetin okei

 

Pala siitä

Onko parempi antaa olla, kuin yrittää ottaa
kiinni kaikista niistä kuvista, jotka ohitse virtaa?
Ne parantaa, mut nälkää kasvattaa

Kaukana siltä reitiltä
Jolle lähdettiin valo silmissä
Joku muutti sen
Vaikka nään mitä teen juoksen taas tanssien miinakentälle

Pala siitä mistä meidät luotiin
Painaa enemmän kuin oli tottakaan
Pelottavinta kun silmät aukaistaan

Naamiot on meitä varten
Joilla on sellaiset arvet, joiden kertomaa ei tahdo kuuluttaa

Helppoa oli kääntää pää kohti kaikkea, mikä vaan kiiltää
Kaiken jälkeenkin vaikka nään mitä teen juoksen taas tanssien miinakentälle

Pala siitä mistä meidät luotiin
Painaa enemmän kuin oli tottakaan
Pelottavinta kun silmät aukaistaan

Pala siitä joka oli taivas
Tarkoitettu meidät vielä täyttämään
Painaa enemmän kuin jaksamme kantaa

 

Pahempi toistaan

Kumpikaan meistä ei oo eikä ollut kultaa
Vaikka me niin annettiin olettaa

Ei huomattu lainkaan
Et kuinka ollaan velkaa
Kuin vasta nyt kun nenää
Siihen painetaan

Kumpikin toistaan paremmin
Tiesi jokaisen vaiheen
Kumarrettiin kuvaa peilissä

Pahempi toistaan kumpikin on
Ja kuinka nyt ne tappaa toisiaan
Sokeina toistaa lausetta samaa
Kuinka ne on tässä oikeessa

Rumempi toistaan kumpikin teko
Eikä niitä tekemättömiksi saa
Eikä ne huomaa kumpikin on
Vain pahempi toistaan

Varmoina voimasta ja niin helvetin ylpeet
ilmeet kasvoilla me kaaduttiin

Synnytä uudestaan
Ei muuta kuin lauluissa
Kun jokaiselle jää
Laskut huveistaan

Kuningas ilman valtikkaa kuin on kuningatarkin
Vielä kumartavat peileilleen

Pahempi toistaan kumpikin on
Ja kuinka nyt ne tappaa toisiaan
Sokeina toistaa lausetta samaa
Kuinka ne on tässä oikeessa

Rumempi toistaan kumpikin teko
Eikä niitä tekemättömiksi saa
Eikä ne huomaa kumpikin on
Vain pahempi toistaan

Katkeemaan ei sitä mitenkään saa
Turhempaa ei oo olemassakaan
Huomaa vaan kun joku sanoo jotain sellaista
Mitä kuulla haluaa
Ei haittaa onko edes tottakaan
Oikeuttaa kalleintansa tuhlaamaan

Pahempi toistaan kumpikin on
Ja kuinka nyt ne tappaa toisiaan
Sokeina toistaa lausetta samaa
Kuinka ne on tässä oikeessa

Rumempi toistaan kumpikin teko
Eikä niitä tekemättömiksi saa
Eikä ne huomaa kumpikin on
Vain pahempi toistaan

 

Valon juuri

Liekeissä tuuli on ympärillä
Painon tunteena se tulee taas
Piilossa leiki kuollutta, väistä katsetta
Ja kumarra

Kiinni kun jää, niin uppoo syvään
Kahden tilan saumaan eikä voi hengittää

Niin kuin varjona ilman hahmoa
Josta kasvonsa vois tuntee
Kadotettuna valon juurella
Jossa tikkaat loppuu kesken

Valon, valon, valon, valon, valon juureen

Kupeiden kutsun synnyttäneen
Kuvan haudalle jään makaamaan
Piilossa kaikilta tunteilta, oikeilta lauseilta
Kuin aaveena

Kädet irtoaa ja luisun ojaan
Pukeudun mun syntiin, kannan harteillani

Liekeissä ilma keuhkoissa
Kosketa mielessä nukkujaa

 

Armo

Minut ympäröin tyhjyydellä jotta voisin nähdä
Jotta oppisin itse mitä tunnen
Ja tietäisin sen
Nyt on mentävä yksin
Kulkee pitää ilman varjoo
Osan jäätävä taakse jotta toinen voi loppuun löytää

Tätä hetkeä kartoin, tätä väistin, tätä niin pelkäsin
Sen on tultava loppuun
Nyt on aika

Viimeiseen tiimaan
Tähän päättyy paljon hyvää, paljon kaunista
Jonka raajat kuolleet on
Tän täytyy mennä näin
Vaikka tahtoisin kieltää, koittaa säilyttää
Mutta tiedän et on turhaa
Armoo viivyttää

Pahat enteet hiljaisuuden kaiken täyttää
Niin tuskaisen läsnä joka hetki vaikka pään pois kääntää
Vaikka sulkisi silmät kuva säilyy eikä mee minnekään
Muttei silti tule luo vaan tuijottaa tuijottamistaan

Tämä tie meidät kaataa
Ei voi jatkaa
Ei voi olla näin
Sen on tultava loppuun
Nyt on aika

 

 Usko

Hei
Kaunista huomenta huolimatta kaikesta
Kuten oikeudesta
Taas ne pyhittää itsensä toistensa verellä
Ja kyynelillä

Joita riittää kyllä niin kauan kuin on tarvis

Riittääkö usko? Riittääkö päiväksikään?
Säilyykö toivo elossa kauaa enää?
Uuden maailman ensimmäisen aamun loisto on kuoleva kohtuun
Koita nyt ammentaa siitä sun päiviisi toivoo

Kovin kaukainen häivähdys laimennut ystävyys
Jolle rakennettiin
On valintas yksin sun
Sun voimastas jotain muuttuu
Jos vain tahdot niin

Sydämes tuntee sut paremmin kuin uskoisitkaan

Kestääkö usko? Kestääkö päivääkään?
Säilyykö toivo elossa kauaa enää?
Uuden maailman ensimmäisen aamun loisto on kuoleva kohtuun
Koita nyt ammentaa siitä sun päiviisi toivoo

 

Kuollakseen elossa

Puristuksessa jokseenkin elävänä
Ei paljoo mitä odottaa
Astinlautoina ei montaa ehjää oksaa
Joissa elämä virtaa
Ei oo montaa, ne mahtuu yhteen kouraan
Joista varmasti tietää
Et ne näkee kun ne katsoo
Ja sen kaiken ymmärtää

Mitä tahdot?
Mitä siitä
Mikään ei kuitenkaan riitä?
Mitä teitkään sinä itse?
Muista se kun tuomitset

Kyydissä tuomiopäivän vaunussa
Yksin usvassa niin väärällä raiteella
Syöksykierteessä eikä oikaistuksi saa
Ennen kuin koskee maan pintaa

Paremmasta saatiin varmat merkit
Joihin päätettiin luottaa
Tähän johti, harhaan asti päästiin
Ja miten tästä voi jatkaa?

Älä katso, älä kuule
Pidä vaan kiinni sun huulet
Vähän arvaa, älä tiedä
Riittää kunhan sä siedät

Niin kuollakseen elossa
Enimmäkseen jo kuollut

 

 Routa

Ontossa tuulessa, joka syntyi sun usvassa
Ja elää sun tahdosta
Mä kuulen rumia lauseita
Kaikki niin valmiina laitettu kauniiksi katsella
Piti vain uskaltaa ja ottaa mitä on tarjolla

Ihmettelen kuinka kaksi rataa voi tyhjässä törmätä yhteen
Osuman jälkeen kauniisti sataa
Ja tuhkasta solmimme lyhteen

Maalaat mun roudalle värit joista mä tunnen sen
Pienimpiinkin kohtiin teet puolikkaan ihmisen

Reiteistä helpompi, joka enemmän houkutti
Joka pahastakin päästi
Mut sillat muutti vain roihuiksi

Ei kannata leikkii aivan kaikilla, jotkut ei anna pätkääkään siimaa
Paljon voit saada mut kaikkee et kuitenkaan
Kun koiran lailla seuraat sun kiimaa

Mä en koskaan pelännyt seuraavaa aamua vaan viimeistä iltaa
Helpompaa on pölynä lattialla kuin patsaana vasaran alla
Luota siihen, pidä kii uskostasi ihmisiin mut joku sutkin vielä käännyttää
Enkä mä ole ensimmäinen joka otteensa menettää
Enkä viimeiseksikään taida jäädä

Maalaat mun roudalle värit joista mä tunnen sen
Pienimpiinkin kohtiin teet puolikkaan ihmisen
Laulat mun haavoille sielunmessusi valkoisen
Tiedät niin tarkalleen mihin nuottiin kätken sen

 

Laululintu

Turvaan turtaan mieleen
Turhaan laupeuteen
Suojaan känsän alle
Katkeruudessa kasvaa kunhan sille on multaa

Rajapisteen takana kysymykset odottaa
Kuka nylkee ketäkin? Kenen iholla on reittikirja jota seuraa?

Laululintu riisu huntu
Laskeudu kädelle
Varastettuun tuntiin ainoaan

Hauras kiinnekohta
Kytkee raivokkaan
Riitteen lailla kantaa
Eikä huomioi muuri
Eikä tunnista muuri

Kuka onkaan se joka ääriviivamme piirtää?
Kuka antoi muotosi joista kasvanut on reittikirja jota pelkää?

Laululintu riisu huntu
Laskeudu kädelle
Varastettuun tuntiin ainoaan
Synkkä muusa verta suussa
Anna unilaulu
Näytä hetki rauhan ikkunaa

 

Kaukaa lähelle

Kaukaa parempi on joskus nähdä lähelle
Vain silloin huomaa jos ei oo myöhäistä
Matka voi olla pitkä ja vaikeeta on nauttii siitä
Mut ehkä juuri silloin ottaa kaaos oikeen muodon

Tahdon sun sen tietävän, etten milloinkaan
Itsestäänselvyydeksi oo luullut mitään kallista

Helmen hukatakseen tuonne hiekkalaatikkoon
On oltava tyhmä tai sitten oikeessa
Ensin on helppo luulla ettei ne ehdy kuitenkaan
Temppu lienee siinä kuinka tuntee mistä tuulee

Vaikee uskoo itsekään missä nyt ollaan
Mut luulen et me saadaan vielä löytää tästä tarkoitus

Usko mua, mä tunnen sun matkas tarkalleen
Pelastus on siellä missä hautaat turhan taakan

Polta hiljaa kynttilää meidän muistolle
Anna liekin kertoo että toivon meille vain rauhaa


sunnuntai, 24. heinäkuu 2005

mökiltä taas palasin.. kiihkeää mesessä jannen kanssa

Mökiltä taas saavuin, yllätys yllätys. muistelen tässä torstaita rannalla jannen kanssa. juttelimme tuossa äsken mesessä, tästä saattaisi tulla jotain isompaakin. se kysyi minua taas uimaan :) odotan innolla että näemme taas.snaoihan tuo minulle että hänellä oli aiankin silloin hauskaa uimassa, no toivottavasti koko viikon paistaa aurinko että pääsee uimaan, vaikka kyllähän me viimeksikin uitiin sateella.

 Minulla oli joku hyvä juttu jonka olisin halunnut jakaa kanssanne mutta se unohtui...argh--

tietokone tilttailee vähän väliä :/ varmaan johtuneeko siitä että kone on imuroitu täyteen musaa... joo hyvää lomaa kaikille joilla vielä on loma :)

 

sunnuntai, 24. heinäkuu 2005

mitä on lumppaaminen:

likkalaps kysyi mitä on lumppaaminen.. se on suutelemista.. anteeki tämä sana, jos kaikki eivät ymmärtäneet sen merkitystä..

  • sä kysyt miksi lähden enkä pysty vastaamaan
    en kai mä oo paha jos vain rakastan elämää

    mä kyyneleesi kuivaan mut en kadu kuitenkaan
    ja toivon et itsekin vielä sen voin ymmärtää
  • ...

    Vaikee löytää kun ei tiedä mitä etsitään
    Vaikee suunnistaa kun ei nää yhtään mitään
    Mitä sä tahdot voisit kertoo
    On helpompaa kun myöntää jos tahtoo
    Mitä sun täytyy oikein peittää?
    Onko se kultaa kun noin kiiltää?

    Savuna ilmaan ei voi estää
    Verenä hiekkaan ei voi kestää
    Kivusta nautintoon on matkaa
    Pelottavan vähän - jos edes sitäkään

    Silmistäs huomaa kun sun on vaikee häivyttää
    Palaa sun kurkussas jota et tahdo näyttää
    Palanen lyijyy sydämestä
    Leviää kyllä jollet estä
    On miljoona keinoo poistaa tuska
    On miljoona väärempää vastausta